Elämä täällä Chilessä on mennyt todella nopeasti eteenpäin ja aika on lentänyt siivillä. Nyt kerronkin, mitä kaikkea oon oikeen tehnyt tämän viikon aikana.
Lentoni lähti siis Suomesta torstai illalla. Välilasku oli Amsterdamissa, jossa juoksin hikihatussa yhdessä toisen suomalaisen kanssa puoli lentokenttää ympäri tavaroideni kanssa rotary takki päällä. Portille saavuttuessa, portilla oli paljon vaihto-oppilaita eri maista ja eri järjestöjen kautta. Amsterdam-Santiago lennolla paikkani sijaitsi ihan viimeisellä rivillä lentoemäntien laatikoiden vieressä. Vieressäni istui kaksi Chileläistä miestä, jotka heti rupesi juttelemaan ja kyselemään vaikka en tajunnutkaan ihan kaikkea. Siinä tuli jo todella ihana fiilis, että nyt tästä se lähtee. Kaikissa rotary koulutuksissa oli käsketty pitää rotary takki päällä, koska se herättää huomiota ja joskus jotkut ovat saaneet paremmat paikat lentokoneessa. No, niin minulle sitten kävi. Kun olin saanut nostettua tavarani ja takkini ylähyllylle, tunsin koputuksen olallani, jolloin nousin ja menin heidän luokseen. Yhtäkkiä he vain sanoivat, että he haluaisi antaa mulle paremman istumapaikan. En saisi levittää mitään mun tavaroita, vaan odottaa, että he siirtää mun paikan. Olin todella yllättynyt ja iloinen. Hetken päästä toinen lentoemäntä sanoi että nyt mennään. Hän otti mun tavarat ja vei mut koneen etuosaan, jossa oli isommat jalkatilat, eikä penkkirivillä istunut kukaan muu. Kiitin paljon lentoemäntää ja kotiuduin paikalle. Hetken päästä samalla penkkiriville tuotiin noin mun ikäinen tyttö. Hän oli Norjasta ja menossa Argentiinaan. Lento meni kivasti hänen kanssaan jutellessa.
Olin pelännyt lennon pituutta ennestään, mutta se meni todella nopeasti. Lennon aikana kerkesin katsoa elokuvat A Star Is Born, Tolkien ja Dumbo.
Loput ajasta söin hyvää lentokoneruokaa ja yritin nukkua.
Lento meni myös hyvin, eikä turbulenssia ollut kovin paljon. Puoli neljä suomen aikaa, kun oltiin Atlantin yllä huomasin salamointia lentokoneen ikkunasta. Kuitenkin 6-7 suomen aikaan, kun saavuttiin Brasilian ylle, oli jonkin verran turbulenssia, mutta ei kuitenkaan kovin paljon.
N. kello 5 paikallista aikaa saavuttiin Argentiinaan Buenos Airesiin.
Lentokone ei vaihtunut, mutta kaikkien piti nousta ulos koneesta, vaikka jatkoikin vielä Santiagoon. Buenos Airesissa tapasin viimein neljä tanskalaista ja yhden hollantilaisen, jotka tulivat myös Chileen. Buenos Aires-Santiago lento oli todella tyhjä, joten istuin yksin omalla rivillä.
Kerkesin katsoa yhden espanjankielisen elokuvan nimeltä El Reality. Kun viimein näin Andit Argentiinan ja Chilen rajalla lentokoneen ikkunasta, kyllähän siinä ilon kyyneleitä tuli.
Vihdoin olin täällä kaiken odotuksen jälkeen yhdeksältä aamulla paikallista aikaa. Muutama rotari auttoi meitä kansainvälisen poliisin ja muiden tullien ohitse. Aulassa meitä vastassa oli paljon muita vaihtareita ja rotareita, jossa sitten odotettiinkin kauan. Viimein kahdeltatoista lähdettiin bussilla kohti mysteerimääränpäätä. N. tunnin ajomatkan, tutustumisen vierustovereihin ja maisemien katsomisen jälkeen pääsimme perille hotelliin El Quiscoon, merenrantakaupunkiin. Siellä tulisimme siis viettämään seuraavan viikonlopun yhdessä muiden vaihtareiden kanssa.
Viikonloppu oli todella hauska ja mukava. Siellä puhuttiin paljon Chilestä ja meidän tulevasta vuodesta ja tutustuin paremmin myös moniin vaihtareihin.
Viikonloppu meni liian nopeasti ja pian olimmekin taas bussissa matkalla kohti San Bernardoa, jossa tapaisimme perheet. Bussimatka meni nopeasti taas juttelemalla ja katselemalla kauniita maisemia. Kun rotary-klubi tuli näkyviin, jännitys kasvoi vain entisestään. Pian olisi se aika, kun näkisin perheeni ekaa kertaa. Tapaaminen meni hyvin ja pian löysinkin itseni uudesta kodistani.
Maanantaina ja tiistaina hoidin host-äidin kanssa asioita koulua varten.
Keskiviikkona olikin sitten ensimmäinen koulupäiväni. Jännitin kouluun menoa paljon, mutta loppujen lopuksi se meni todella hyvin! Luokkalaiset otti mut hyvin vastaan ja he myös auttoivat kaikessa. Sain jopa ekana päivänä lahjoja mun luokkalaisilta. Koulupäivä oli tosi kiva ja odotin seuraavaa päivää innolla.
Viikolla koulun jälkeen en oikein tehnyt mitään erikoista. Viikonloppu olikin sitten täynnä kaikkea tekemistä. Perjantaina koulun jälkeen menin kolmen luokkalaisen kanssa kahville. Oli tosi ihanaa, kun he pyysi mua heidän kanssa.
Lento meni myös hyvin, eikä turbulenssia ollut kovin paljon. Puoli neljä suomen aikaa, kun oltiin Atlantin yllä huomasin salamointia lentokoneen ikkunasta. Kuitenkin 6-7 suomen aikaan, kun saavuttiin Brasilian ylle, oli jonkin verran turbulenssia, mutta ei kuitenkaan kovin paljon.
N. kello 5 paikallista aikaa saavuttiin Argentiinaan Buenos Airesiin.
Lentokone ei vaihtunut, mutta kaikkien piti nousta ulos koneesta, vaikka jatkoikin vielä Santiagoon. Buenos Airesissa tapasin viimein neljä tanskalaista ja yhden hollantilaisen, jotka tulivat myös Chileen. Buenos Aires-Santiago lento oli todella tyhjä, joten istuin yksin omalla rivillä.
Kerkesin katsoa yhden espanjankielisen elokuvan nimeltä El Reality. Kun viimein näin Andit Argentiinan ja Chilen rajalla lentokoneen ikkunasta, kyllähän siinä ilon kyyneleitä tuli.
Vihdoin olin täällä kaiken odotuksen jälkeen yhdeksältä aamulla paikallista aikaa. Muutama rotari auttoi meitä kansainvälisen poliisin ja muiden tullien ohitse. Aulassa meitä vastassa oli paljon muita vaihtareita ja rotareita, jossa sitten odotettiinkin kauan. Viimein kahdeltatoista lähdettiin bussilla kohti mysteerimääränpäätä. N. tunnin ajomatkan, tutustumisen vierustovereihin ja maisemien katsomisen jälkeen pääsimme perille hotelliin El Quiscoon, merenrantakaupunkiin. Siellä tulisimme siis viettämään seuraavan viikonlopun yhdessä muiden vaihtareiden kanssa.
Viikonloppu oli todella hauska ja mukava. Siellä puhuttiin paljon Chilestä ja meidän tulevasta vuodesta ja tutustuin paremmin myös moniin vaihtareihin.
Maanantaina ja tiistaina hoidin host-äidin kanssa asioita koulua varten.
Keskiviikkona olikin sitten ensimmäinen koulupäiväni. Jännitin kouluun menoa paljon, mutta loppujen lopuksi se meni todella hyvin! Luokkalaiset otti mut hyvin vastaan ja he myös auttoivat kaikessa. Sain jopa ekana päivänä lahjoja mun luokkalaisilta. Koulupäivä oli tosi kiva ja odotin seuraavaa päivää innolla.
Viikolla koulun jälkeen en oikein tehnyt mitään erikoista. Viikonloppu olikin sitten täynnä kaikkea tekemistä. Perjantaina koulun jälkeen menin kolmen luokkalaisen kanssa kahville. Oli tosi ihanaa, kun he pyysi mua heidän kanssa.
Lauantaina meillä oli luvassa grillausta. Meille tuli mun host äidin serkkuja ja heidän perheensä kylään. Syötiin siis hyvin ja tutustuin muihin päivän aikana; lähinnä olin ja juttelin heidän lasten kanssa. Yhtäkkiä yksi äidin serkku kysyi multa, että haluanko tulla heidän kanssaan. Ymmärsin hänen puheestaan vain sanat "haluatko tulla, työ ja palataan." Niinkuin vaihtareille on opetettu, sanoin heti, että kyllä haluan, vaikka en tiennyt yhtään mihin olen lähdössä. Ajoimme noin vartin ja menimme siis hänen miehensä työpaikalle, joka oli joku karkkitehdas tms. Kierreltiin vähän siellä ja oli kyllä hyvä, että lähdin mukaan!
Illemmalla menin kahden eri luokkalaisen kanssa jäätelölle. Mulla oli taas todella hauskaa.
Sunnuntaillekin olin sopinut näkeväni yhtä kaveriani. Menimme hänenkin kanssaan jäätelölle. Taas oli todella hauskaa. Koko viikonloppuni oli kaikin puolin hyvä!
Espanjan kieli tuntuu paranevan joka päivä vähän enemmän. En vieläkään oikeen tajua missään mistään mitään, mutta hitaasta puheesta jo tajuankin aika paljon. Eiköhän se kielikin rupea tästä pian paranemaan.
Tässä kuluneen toisen ja kolmannen viikon aikana olen käynyt Villa Alemanassa hakemassa student ID kortin muutaman rotarin ja viiden muun vaihtarin kanssa ja syönyt heidän kanssaan lounasta rantakaupungissa Valparaisossa, ollut rotaryillallisella (joka kesti klo 23 asti arki-iltana...) Nähnyt chileläistä kaveria, joka oli viime vuonna Suomessa ja nähnyt muutaman kerran muita koulukavereita koulun jälkeen ja viikonloppuisin. Juhlinut aikasemmin koulun kanssa lauantaina Chilen itsenäisyyspäivää ja käynyt ihan Santiagon keskustassa! Ja syönyt PALJON!
Nyt alkaa viikon mittainen itsenäisyysloma, ja me lähdetään perheen kanssa pohjoiseen merenrantakaupunkiin La Serenaan! Muuten elämä on todella hyvää täällä ja kaikki on hyvin. Oon niin onnekas ja kiitollinen, että saan olla täällä ja asua täällä!❤️
